Reissailun jälkeen sadetta, kylmyyttä ja arkea :D

Nyt on kyllä ollut aika rauhallista täällä päin. Monella on perhe tai kavereita käymässä, eikä saada oikeen porukkaa liikkeelle tekemään mitään. Jotenkin tarvisi laajentaa tätä meidän porukkaa täällä, kun meitä on ehkä semmonen 30 ihmistä nyt tässä porukassa ja Madridissa on kuitenkin tuhansia vaihtareita (+ne 5 miljoonaa madridilaista)... Täällä on syksy tullut ihan hujauksessa. Joku silti sanokin, että Madridissa sää vaihtuu tosi nopeasti. Nyt 1,5 viikossa on ollut +30, +24, +16 ja +10.. En tiiä tottuko tohon lämpimään vaan näin nopeesti, vai miksi +15 tuntuu ihan tajuttoman kylmältä! Ja täälläoloni toinen sadekin oli maanantaina! Koulussa sen huomas mm. siitä että porukka ei viittinyt mennä ulos tupakoimaan, vaan veti sisällä. Koulustamme tuli kuulemma muutenkin savuton vasta 2006. Ne, joilla palaa vihreä, taisi olla silti ulkona.. On kyllä niin hauskaa, että koulussamme on kuitenkin vartijoita pamppuineen, mutta silti täällä voi tehä ihan mitä haluaa. 

Oon vaan käyny harkoissa nyt ja kävinpä jopa tunnin juoksulenkillä maanantaina! Viiminen kunnon itsetehty juoksulenkki taitaa olla jostain helmikuulta...... Oli aika hyvä fiilis! Eksyin vaan kaks kertaa.... Tänään oli tarkotus mennä salille hyppytunneilla, mut se mun "ilmanen ja aina käytössäoleva" sali onkin auki vaan 17 eteenpäin. Eilen sain muuten harkoissa joukkueen verkkarit, shortsit, t-paidan, hupparin ja varustekassin! En tienny ees saavani, mut ne kuuluu kuulemma hintaan.

Mun pitäs myös muka kirjottaa joku 30-40 sivun essee jostain henkilöliikenneyrityksestä. Maximi mitä oon Suomessa ikinä kirjottanut, on ehkä 5 sivua :) Onneks tosta aineesta ei oo silti koetta.. Espanjan tunnitkin siirtyi jostain "hallinnollisista" syistä iltaan. Se on ihan paskaa, koska mulla on nyt maanantaina ja keskiviikkona 5 tunnin hyppytunnit..

Vieläkään ei oo ikävä Suomeen ja pidän mun elämästä täällä. Voisin ottaa ehkä muutaman ihmisen kanssani tänne asumaan, niin viihtyminen ois täydellistä! Täällä on välillä raskasta, kun ei oo ketään joka tuntee mut. Eikä ite tunne ketään. Niinku sillai oikeesti tunne. Hyviä tyyppejä täällä on kuitenkin! Jos jotain on sanottava mitä Suomesta kaipaa niin ne ois ruisleipä, uuni (niitä on kyllä täälläkin, mut ei mulla), Ässien pelit, oma säbäjoukkue, luonto ja rainbow:n salsakastike nachoille (tääl ei oo nii hyvii)! Täällä taas tykkään enemmän tosta järjestelmättömyydestä. Kaikki on hujan hajan ja ei oo oikee mitään selviä linjauksia mihinkään. Se antaa aika paljon vapauksia ja tykkään siitä. Opettajat on myöhässä, joten ne ei myöskään oleta oppilaiden olevan ajoissa. Myöskään deadlineillä ei oo niin justiinsa väliä. Ja muutenki. Kaupoissa, posteissa, pankeissa ja missä vaan kaikki on aina tilanteen mukaan. Voi olla jotain lakejakin, mut jos tilanne vaatii ni ei se niin tarkkaa oo. Silti täällä asiat toimii. Välillä paremmin ja välillä huonommin. Suomessakin pitäs vähän osata joustaa kaiken maailman säädöksien ja lakien kanssa. Ei täälläkään silti saa tappaa, varastaa, raiskata tai hakata. :)

Ei oo nyt kuvia muuta kun viime sunnuntain Atlético Madrid-Mallorca pelistä:

Pakko sanoo, että tunnelma siellä oli kyllä parempi kuin Real Madridin stadionilla. Ihmiset eläytyi enemmän joka tilanteessa ja fiilis oli enemmän sellanen "isomäen seisomakatsomo" -tyyppinen.. Mut Real Madridhan on vähän ku Jokerit Suomessa, rahaa on ja parhaat pelaajat, mutta tunnetasolla ei ylletä yhtä korkeelle kun pienemissä seuroissa. On musta silti vähän "Real-fani" tullut, kun on niitä pelejä kiva kattoo..

 Estadio Vicente Calderón

Falcao tykitti rankkarin sisään tästä.

Marokko, Marrakech !

Noniin, sitä ollaan taas yhtä maata ja reissua rikkaampana! Matkaan lähin kotoa to-pe yönä kello 3. Ensin bussilla Plaza de Cibelesille ja sieltä lentokenttäbussilla kentälle. Lento lähti joskus kuuden aikaan, joten oltiin vähän ajoissa. Ei vaan oltu oikein varmoja bussimatkan pituudesta, niin pelattiin varman päälle. Matkaan lähti 14 vaihtaria Suomesta, Turkista, Italiasta, Saksasta, Koreasta ja Hollannista. Tytöt majoittui Hotel Agdal nimiseen hotelliin ja pojat johonkin toiseen, jonka nimeä en muista. Meidän hotelli oli kyllä tosi hyvä. Yksi yö maksoi n. 17€ ja meillä oli puhtaat lakanat, lämmin vesi, aamupala, uima-allas ja mukava henkilökunta. Bussilla nro 1 pääsi keskustaan näppärästi 10 minuutissa ja se maksoi 35 senttiä. Taksi hotellille oli n. 4 euroa.

 Hotelli edestä

 Hotellin aula

Uima-allas hotellilla

Lähettiin siis Espanjasta kuudelta ja saavuttiin Marokkoon kuudelta. Aika oli siellä siis kaksi tuntia vähemmän. Hotelliin pääsi kirjautumaan vasta kello 12, joten meillä oli useita tunteja kulutettavana. Tavarat sai sentään jättää jo hotelliin säilytykseen. Lähettiin siis painamaan kohti keskustaa, kävellen ja siinä helteessä ja väsymyksessä se oli aika tuskallista! Pysättiin aamupalalle, treffattiin pojat ja käytiin pyörähtämässä keskusaukiolla, missä oli iso basaarialue. Mitään ei vielä tollon osteltu, ihmeteltiin vain. Tässä vaiheessa Marokosta tuli tosi paljon mieleen Turkki. Marokossa vaan haisee enemmän, on likaisempaa ja naiset on useammin hunnutettuja.

 Torilta.

 Söpö apina, mutta nää miehet ei ollu yhtään niin söpöjä. Ne vaan laitto sen mun tohon olalle ja päähän ja käski ottaa kuvan (omalla kameralla siis). Sitten ku oltiin lähössä, ni arvasin kyllä et se "pari kolikkoa" maksaa, mutta pulitin sitten 7€ tästä kuvasta ja terhi joutu pulittamaan 20€.....

 Käärmeen lumoamista.

 Basaarialuetta

Näytti herkullisilta, mutta oli ihan hirveitä..

Hotellille päästyämme päätettiin heti testata uima-allas ja otettiin päikkäreitä siinä aurinkotuoleilla. Poikien kanssa oli sovittu treffit viideksi, ja me tietenkin olimme siellä varttia vaille kuusi. Kännykät ei toiminut oikeestaan kellään, joten yhteydenpito oli vähän hankalaa. Pojat oli sitten pyörinyt jo koko päivän ties missä, ja olivat sopineet jotain diiliä jostain reissusta vuorille seuraavaksi päiväksi. Päätettiin lähteä mukaan, ja käytiin tekemässä sopimus. Ei kauheasti tiedetty mihin reissuun oltiin lähössä, mutta johonkin vesiputoukselle tunnin matkan päähän. Hinnaksi sovittiin 100 dirhamia, eli vähän vajaa 10€. Sen jälkeen tämä matkan myynyt mies kertoi meille jonkun hänen kaverin ravintolan ja vei meidät sinne. Ne tekee siellä paljon yhteistyötä toisten kanssa. Matkojen myyjä kertoo ravintolan, ravintoloitsija kertoo hammam-paikan, hammam-paikasta ne tuntee jonkun taksikuskin ja taksikuski tuntee taas matkamyyjän.

No, pojilla ei ollut vielä nälkä niin sovittiin, että tullaan illemmalla syömään sinne. Lupasivat meille kunnon menut, viiniä ja vettä vähän vajaa 12 eurolla per henkilö. Ei mikään kovin halpa paikka siellä siis, mutta lupasivat myös esiintyjiä ja tosi hyvän tunnelman. Pojat lähti siitä käymään sitten hotellille, ja me tytöt mentiin syömään jotain pientä, koska nälkä oli kova. Kadulla joku Hammam-myyjä pongas meijät ja pyysi meitä käymään sen paikassa, jos haluttas joku ilta mennä. Hammam on siis sellanen hemmottelupaikka, missä ne pesee sut läpikotasin, on mutakylpyjä, öljyä ja hierontaa. Ja kyllä, tuolla se kirjotettiin Hammam, Turkissa Hamam. Sovittiin sen naisen kanssa siellä, että tultais huomisiltana meijän retken jälkeen. Hinnaksi sovittiin puolentoista tunnin sessiosta 200 dirhamia, eli vähän vajaa 20€. Siinä meinas tulla riita Hammam-myyjälle ja ravintolan pitäjälle, kun se ravintoloitsija luuli, että se vie meijät sillä hetkellä sinne Hammamiin, vaikka oltiin sovittu, että syödään heillä. Asia selvisi kuitenkin, kun sanottiin että olemme tulossa syömään, käydään vaan katsomassa tää tarjous. Sitten mentiin syömään ja saatiin tosiaan peri marokkolainen kolmen ruokalajin illallinen ja vatsatanssia. Ruoka oli mun mielestä ihan hirveetä, mutta kohteliaisuudesta maistoin kaikkea.

 Alkuruokaa

 Pääruokaa

Tää vatsatanssija laitto Chrisin koville!

Seuraavana päivänä herättiin vähän myöhässä aamiaiselle ja vedettiin semmonen 10 minuutin pika aamupala. Vähän jännitettiin myös onkohan meitä joku bussi tulossa hakemaan hotellilta, koska oltiin maksettu jo etukäteen ja otettiin se reissu sellasesta katuputiikista. Mutta siellä se bussi jo odotti täysin ajoissa valmiina matkaan. Bussi oli siis vaan meijän ryhmälle ja pysähdyksiä saatiin tehdä missä haluttiin, jos oli vaikka kiva maisema mistä halusi kuvia. Ennen varsinaista vesiputousta pysättiin mm. yrttitarhassa, kameliajelulla ja sellaisella sillalla. Yrttitarhasta ostin jotain salvaa, mikä kuulemma auttaa päänsärkyyn ja tulista chili-maustetta. Saa nähä löysinkö Marokosta ratkasun pääsärkyongelmiin, tuskinpa :) Kamelillakin ratsastin pikaisesti noin 15  minuuttia, ja sitten alkoikin kova tinkaaminen hinnasta. Mies pyysi meiltä aluksi 250 dirhamia per henkilö, mutta saatiin tingattua viiteenkymmeneen.

"Perillä" kuskimme sitten sanoi, että tästä on 40 minuutin kävelymatka sinne putoukselle. Hän hommasi meille kadulta oppaan, jolle piti maksaa 10 dirhamia per henkilö eli siis vajaan euron. Kävelymatka osottautuikin vuoristokiipeilyksi, eikä kellään tietty oikeen ollu mitään varusteita sellaseen, mutta hyvin se meni. Aika kuntoilua! Vesiputous osoittautui lieväksi pettymykseksi, koska ei se niin iso ollutkaan ja meille oli luvattu, että siellä voi uida. Vettä oli tosiaan noin 20 senttiä ja sekin oli hyytävän kylmää. Putoukselta lähdettäessä oppaamme sitten sanoi yhtäkkiä, että kympillä pääsi vain tänne, mutta pitää maksaa toinen jos haluamme takaisin. Turkkilainen tinkarimme Eren kuitenkin puhui hänet ympäri jatkamaan samalla hinnalla. Takaisin tultiin eri reittiä ja sen jälkeen alettiin etsiä ruokapaikkaa. Pojilla lähti tää tinkaaminen vähän lapasesta ja niille ei kelvannut enää 3,5€ ruoka-annos, vaan piti etsiä aina halvempi ja halvempi. Tytöillä lähti sitten tähän hermo, koska oli nälkä ja päätimme syödä eri paikoissa. Pojat lähti siis leikkimään tinkausleikkiään ja me söimme hyvät ateriat vajaalla seitsemällä eurolla. Takasin tullessa kaikki melkein nukkuivat, eikä enää pysähdelty missään. Reissu oli kyllä todella 10€:n arvoinen, vaikka itse vesiputous ei niin mahtava ollutkaan. Nähtiin paljon ja patikointi vuorilla oli kivaa!

 Italialaisen Alessandron kanssa kameleilla.

 Tässä toinen nainen murskaa pähkinöitä kivellä ja toinen sitten myllää niistä tommosta mössöä.

 Ihania poikia matkan varrelta, valitettavasti näidenkin äiti patisti näitä hakemaan kolikoita turisteilta..

 Vähän jännitti kestääkö silta..

 Kiipeilyä ylöspäin..

 "Kuuluisa" vesiputous..

 Pojat uskaltautu alle, vaikka vesi oli tosi kylmää.

Maisemaa vuorilta.. Oli kyllä hienoa vähän kiipeillä!

Bussin saapuessa Marrakechiin takaisin, me tytöt menimme suoraan Hammamiin hemmottelemaan rankan kiipeilyn jäljiltä. Setti oli ihan hyvä, vaikka ehkä Turkissa olen ollut paremmassa. Paikka oli kuitenkin miellyttävä ja työntekijät mukavia naisia. Tämän jälkeen menimme hotellille ja tarkoitus oli lähteä vielä syömään poikien kanssa ja pyörimään kaupungille. Osa oli kuitenkin niin väsyneitä, että jäi vaan hotellille nukkumaan, muun muassa minä. Ihan hyvä, että jäin, koska kun Tiia ja Gizem tulivat yöllä, he kertoivat, että heidän laukku yritettin varastaa. He olivat kävelleet kadulla ja joku mies oli tullut juttelemaan ja kyselemään kaikkea. He olivat sanoneet tälle monta kertaa, että mene pois, me ei haluta jutella sun kanssa ja menivät johonkin baariin sisään. Baarista tultuaan tämä sama kaveri sitten odotti siinä ulkopuolella ja kävi Gizemin laukkuun käsiksi. Tiia oli tönässyt miehen pois, jonka jälkeen mies tönäisi Tiiaa. Sen jälkeen tämä mies löi Gizemiä suoraan naamaan. Tytöt oli alkanut kirkua ja sitten mies oli lähtenyt juoksemaan ja joku taksikuski oli tullut pelastamaan ne siitä. Taksikuski sitten heitti tytöt ilmaseksi hotellille ja saatto ovelle asti. Kyllä siellä siis mukaviakin ihmisiä oli.

Sunnuntaina herättiin sitten tukevammalle aamupalalle aikasemmin, eikä meillä oikeestaan ollut mitään suunnitelmia. Otettiin muutama tunti aurinkoa uima-altaalla ja lähettiin keskustaan pyörimään ostamaan jotain matkamuistoja. Ite ostin sen perus magneetin, minkä aina ostan kun käyn uudessa paikassa. Torilla joku vanha pulsu tuli pummimaan meiltä tupakkaa. No, ei annettu, niin hän sitten päätti sylkäistä Hannamaria kasvoihin. Ihan käsittämätön tilanne kyllä.. Sitten törmättiin vahingossa Tuomoon, joka kertoi että pojilla on meeting hetken päästä ja ovat menossa syömään. Lähettiin sitten niiden kanssa, ja nyt päästiin vähän vähemmällä tinkaamisella... Ruoan jälkeen Eren kysyi torilla joltain miehiltä jostain paikasta, että missä se on ja alettiin juttella niille. Se sitten kysy, että halutaanko polttaa shishaa jossain hänen kaverin paikassa. Ja nää pojat oli vaan, et tottakai. Seurattiin sitten niitä johonkin helvetin pienille ja ahtaille kujille ja alko vähän vapisee kyllä puntissa. Toisaalta ajateltiin et meitä on 8 jätkää siinä, että kyllä me pärjätään. Mentiin sitten tän jonkun sukulaisen omistamaan hostelli/baariin aika kauaksi, eikä se ollut oikeestaan ees auki. Polteltiin muutama hiili, juotiin teetä, puhuttiin uskonnosta ja politiikasta :D Kyseltiin niiltä aika paljon kaikkea Marokosta ja Islamista ja avarrettiin toistemme maailmankatsomuksia. Kysyin muun muassa, että mikä on pienten vauvojen kanssa kerjäävien naisten asema. Onko heidät mahdollisesti raiskattu, hylätty (miehen tai perheen toimesta) vai ovatko he oikeasti niin köyhiä. Vastaukseksi sain, että mun pitää asua maassa ainakin kaksi vuotta, että ymmärrän. Yleisesti ottaen ne ei ole köyhiä, ja lapsetkin on naapurilta lainattuja. Sääli vaan niitä lapsia kohtaan, se oli aika karu näky ku lapsi nukku asfaltilla kello 2 yöllä, kun ei ollut enää ees välttämättä kovin lämmin. Tykkäsin kyllä tosi paljon tästä keskustelemisesta, ja päästiin tutustumaan sen verran, että kehtasi kysyä ilman että he loukkaantuivat. He kertoivat mielellään maastaan ja uskonnostaan hyviä puolia, tietenkin, koska meillä oli ollu huonoja kokemuksia siihen mennessä. Onneksi "uskalsin" lähteä mukaan. Kunnes sitten pelko hiipi taas takasin, kun Hannamari lähti vessaan, eikä sitä kuulunut takaisin. Me kaikki muut käytiin siinä välissä, kun se vielä oli siellä. Ja kun pojat lähti kattomaan niin ei se ees ollut siellä vessassa. Lisäksi toinen näistä kavereista oli kadonnut myös... No, pojat sitten kiipesi yläkertaan tarkastamaan tilanteen ja siellä Hannamari oli ihailemassa tähtiä, kun huomasi siellä olevan kiva kattoterassin :D Eli kaikki oli siis ihan hyvin ja oli kiva, että viimisenä iltana jäi edes hyvä kokemus ja nää kaks oli tosi mukavia ihmisiä. Saattoivat meidät sitten vielä takaisin, ja neuvottelivat meille hyvänhintaisen taksin hotellille. Hotellilla nukuin tunnin, kunnes piti lähteä lentokentälle ja takaisin kohti Madridia!

 Lentokoneessa tulikin sitten väsy aika nopeesti. Tässä Villen tyylinäyte.

Ja tässä Eren ja Hanna.

Aikamoinen reissu oli, mutta kyllä mä tykkäsin taas kokemuksena. Never say never, mutta en usko että Marokkoon haluan välttämättä uudestaan mennä. Onhan se seikkailua, että tarvii joka kadunkulmaa ja liikettä jännittää, ja tavallaan pidän siitä, mutta en mä hengestäni halua kuitenkaan päästä. Meijän motto tuolla olikin, että kaikki mistä selvii rahalla, ni on hyvä (siis esim. ryöstötilanteessa). Ja tämä toinen näistä mukavista kavereista sanoi meille, että "ei täällä niin vaarallista ole kuin esimerkiksi Etelä-Amerikassa. Täällä ihmisillä on yleensä "vaan" puukko, mutta siellä niillä on aseet". Tässä taas huomas, miten erilailla ihmiset katsoo maailmaa. Suomessa kun yleisesti voi olettaa, että kadulla ihmisillä ei ole edes sitä puukkoa...

Äidin vierailu, varastettu lompakko ja hukkuneet kännykkä ja kamera :)

Äiti tuli siis viime keskiviikkona ja vietettiin kivaa aikaa sekä Madridissa että Las Palmasissa, Gran Canarialla. Madridissa käytiin kuninkaanlinnassa (sisälläkin), Retiro puistossa piknikillä, mun kämpillä, useita kertoja syömässä ja tapaksilla, Plaza de Cibelesillä ja Plaza Mayorilla. Pyörittiin myös paljon keskustassa kaupoilla ja muuten vaan. Äidille tuli näytettyä niin huorakortteli kuin homokorttelikin :) Kuninkaanlinnassa en ollut ennen ollut sisällä, niin oli se ihan kiva nähä. Ei siellä kyllä mitään ihmeellistä ollut, kaikki sellasta vanhanaikasta ja kultaa.. Kyllä äiti, Tuulis ja Viivi tais Madridista ihan tykätä. Viivi oli ollut ennenkin täällä. Tietysti jäi vaan vähän paska maku, kun äidin lompakko varastettii juuri kun oltiin matkalla lentokentälle. Viivi, Tuulis ja äiti oli ollut metroaseman hississä (ei kyllä turvallisin paikka täällä...) ja siellä oli valmiiksi ollut yksi mies. Sitten sinne oli tullut kaksi lisää ja he olivat alkaneet sähläämään siinä kaiken näköstä hissinappuloiden ja muidenkin kanssa. Siinä samalla yksi oli sitten saanut napattua äidin kassista sen lompakon, kun näiden kaikkien kolmen huomio oli siinä sähläämisessä. Lompakko oli vetoketjullisessa pussissa ihan äidin edessä, mutta nää taskuvarkaat täällä on oikeesti tosi taitavia. Onni onnettomuudessa oli se, että äidin lompakossa oli vaan 20€ käteistä ja se kerkes sulkemaan kortit heti, kun taas Tuuliksella ois ollu koko matkakassa käteisenä, mutta sen kassi oli niin tiukasti kainalossa ja ponchon alla että sitä ne ei saanut.


No, pienen vitutuksen jälkeen lennettiin kuitenkin Las Palmasiin. Mulla ei ollut mitään  muuta suunnitelmaa kuin olla lomalla ja rannalla, Viivi halusi surffata ja äiti tavata Arnea, joka oli siis myös siellä meitä vastassa. Viivi sitten pyysi mua mukaan surffaamaan ja kahtena päiväna meninkin. Ekana päivänä vaan vuokrattiin laudat ja Viivi opetti ja toisena päivänä meillä oli opettaja. En mä ihan kahdesta kerrasta surffariksi tullut, mut kyllä mä pari kertaa pystyin seisomaan :D Oli aika rankkaa ainakin noin ekoilla kerroilla, ja mulla olikin polvet ja kyynärpäät ihan ruhjeilla ja joka lihasta kolotti. Kyllä mä silti ihan tykkäsin, vaikka kolmantena päivänä en enää mennyt. Silloin menin Gran Canarian eteläpuolelle sellaseen eläinpuistoon. Surffilaudan vuokraus maksoi 10€/päivä, joten ei ollut kallista. Märkäpukukin maksoi jotain, mutta me saatiin se ilmaseksi, koska luvattiin ottaa surffitunteja seuraavana päivänä. Kahden tunnin surffisessio maksoi 20€, johon kuului siis välineet ja opetus. Tuuliskin oli sitten mukana katsomassa kun "lapset" surffaa, ja ihan rauhallisesti oli kirjoittamassa tekstiviestiä, kun aalto pyyhkäisi yli ja siinä meni hänen kännykkänsä ja kameransa. Viivilläkin osui surffilauta nenään, ja jos ei ihan murtunut, niin kipeä se oli ainakin. Aika monta kommellusta sattui kyllä tähän kohtaan, kun tähän mennessä ei oo oikeen sattunut mitää ikävää. Tai eihän suoranaisesti mulle sattunut vieläkään. Las Palmasissa olin yllättynyt, että sellaisessa turistirysässä ei puhuttu enempää englantia. Listat ravintoloissa sai kyllä vaikka suomeksi, mutta esimerkiksi taksikuskit eivät puhuneet englantia. Ja kun menimme vanhaan kaupunkiin syömään, tarjoilija ei puhunut englantia. Tuli ainakin puhuttua taas, vaikka siellä niillä oli vähän erilainen murre kuin Madridissa. Kaikista sanoista jätettiin s-kirjain aina pois.. Ja lämpöä siellä riitti, oisinko jopa minä saanut vähän väriä !


Nyt taas takas Madridissa, ja tänään vihdoin nukuin pitkään kun ei ollut koulua! Illalla suuntaan taas säbäharkkoihin. Kävin vähän pyörimässä tossa omilla kotikulmilla ja päätin sitten ostaa skeittilaudan tosta näköjään. Oon vähän haaveillu täällä longboardin ostoa, mutta ne on niin kalliita enkä oikeen tiedä mikä olisi mulle sopiva malli. Ehkä joku päivä ostan senkin! Tää skeitti oli siis tämmönen ihan perustasoa, millä nyt voi huvikseen rullailla :) Pari koulutehtävää ois tuloillaan (tai meni ehkä jo), mutta onneks mut oli pelastettu ja voidaan pitää se ens viikolla.. Huomenna ois lähtö Marokkoon kello 5 aamulla, ja tässä just selvittelen miten päästään lentoasemalle, kun metrot kulkee vasta kuudelta. Ei mitään tietoa mitä siellä on luvassa, luultavasti jotain kameliajelua ja auringonottoa.


Reissun jälkeen ei olekaan mitään suunnitelmia hetkeen. Taidan koittaa vähän kuluttaa lenkkareitani, reenata ja vähentää tupakointia (ei lopettaminen ihan ole onnistunut)... Heidi tuleekin sitten marraskuussa. Joku reissu varmaan pitää ennen sitä tehdä, ehkä vaikka Barcelonaan. Niin, ja sain muuten uuden kämppiksen, Tsekeistä! Se puhuu vaan espanjaa ja tsekkiä, joten ei tarvi englanniksi kommunikoida vieläkään. Internet rintamalta ei mitään uutta....


Tänään on taas ollut vähän kurja päivä, 13.10. , mutta koitan olla miettimättä sitä liikaa ja mennä harkkoihin vaan illalla ja huomenna lähteä ilosena Marokkoon..


Kuullaan taas, joko vaikka mutkin oltais ryöstetty Marokon yössä !